lauantai 26. elokuuta 2017

Hyvät ystävät ja aktiivinen elämä voimavaroina

Olemme kesän aikana saanut nauttia monien rinnalla säilyneiden ystävien seurasta. Nyt osaa arvostaa  niitä todellisia ystäviä, jotka eivät kaikkoa rinnalta uudessa elämäntilanteessa.

Olen monesti miettinyt, mikä muistisairaudessa seuloo ystävistä jyvät ja akanat. Itse kuvittelen, että se on epävarmuus siitä, miten sairastuneeseen ja hänen läheisiinsä pitäisi suhtautua. Miten puhutella uudessa tilanteessa olevia. Itsekin tunnistan tunteen monista aikaisemmista tilanteista.

Ilahduin suuresti kompastuessani netissä  Akuutin asiaa käsittelevään ohjelmaan, näin kohtaat muistisairaan. Siitä löytyy yhdeksän kohtainen ohje kanssakäymiseen. Tärkein mielestäni on se, että suhtaudutaan sairastuneeseen samanlaisena ihmisenä kuin mitä hän on ollut tähänkin saakka, puhutaan hänelle, ei hänestä. Vaikka lähimuisti katoaa, tarinat harrastuksista yms. säilyvät ja ovat ehtymätön muisteluiden aihe. Taistokin kalasteli alkukesän kuhakaudella sangen ahkerasti.

Marjastus on aina ollut meille yhteinen harrastus. Tänä kesänä Taiston fyysisen kunnon ongelmat pakottivat meidät tässä työnjakoon. Minä olen tarponut soilla ja vattuvaaroilla ja Taisto on hoitanut marjojen putsauksen ja pakastamisen. Lajin rankkuudesta huolimatta olen nauttinut luonnossa liikkumisesta.

Sienikausikin on alkamassa. Mihinkähän saisin pakasteesta kaikki entiset, kun uusia on pakko päästä keräämään.

Kanttarellit nousevat

Kivi kukkuu pitsikuvioin
Tanssi on viime vuosikymmenet ollut yksi tärkeimmistä yhteisistä harrastuksista. Onneksi Kajasteen tanssit ovat jatkuneet tiiviisti koko kesän. Kajasteen lavahan on mahtavalla paikalla Nurmesjärven rantamaisemassa vaaran päällä. Rinteen  kiipeäminen kävi kunnon päälle ja saimme luvan ajaa yläparkkiin. Meille luvattiin järjestellä sinne paikka, jos siellä on ahdasta. Kiitokset henkilökunnalle ystävällisestä suhtautumisesta.

Tanssimme kunakin iltana aikana muutamia hitaita kappaleita voimiemme mukaan. Muun ajan nautimme taidokkaiden tanssijoiden katselemisesta. Myöntää täytyy, että joskus kävi vähän kateeksikin. Mielikuvitus riittää vielä haaveilemaan, että itsekin osaisi samalla tavalla. Realiteetit tosin kertovat, että vanha mikä vanha.  Oma tanssimme jatkukoon kunnon sallimissa rajoissa. Sehän on lajina monipuolista kuntoutusta.