Hyvät ystävät ja aktiivinen elämä voimavaroina

Olemme kesän aikana saanut nauttia monien rinnalla säilyneiden ystävien seurasta. Nyt osaa arvostaa  niitä todellisia ystäviä, jotka eivät kaikkoa rinnalta uudessa elämäntilanteessa.

Olen monesti miettinyt, mikä muistisairaudessa seuloo ystävistä jyvät ja akanat. Itse kuvittelen, että se on epävarmuus siitä, miten sairastuneeseen ja hänen läheisiinsä pitäisi suhtautua. Miten puhutella uudessa tilanteessa olevia. Itsekin tunnistan tunteen monista aikaisemmista tilanteista.

Ilahduin suuresti kompastuessani netissä  Akuutin asiaa käsittelevään ohjelmaan, näin kohtaat muistisairaan. Siitä löytyy yhdeksän kohtainen ohje kanssakäymiseen. Tärkein mielestäni on se, että suhtaudutaan sairastuneeseen samanlaisena ihmisenä kuin mitä hän on ollut tähänkin saakka, puhutaan hänelle, ei hänestä. Vaikka lähimuisti katoaa, tarinat harrastuksista yms. säilyvät ja ovat ehtymätön muisteluiden aihe. Taistokin kalasteli alkukesän kuhakaudella sangen ahkerasti.

Marjastus on aina ollut meille yhteinen harrastus. Tänä kesänä Taiston fyysisen kunnon ongelmat pakottivat meidät tässä työnjakoon. Minä olen tarponut soilla ja vattuvaaroilla ja Taisto on hoitanut marjojen putsauksen ja pakastamisen. Lajin rankkuudesta huolimatta olen nauttinut luonnossa liikkumisesta.

Sienikausikin on alkamassa. Mihinkähän saisin pakasteesta kaikki entiset, kun uusia on pakko päästä keräämään.

Kanttarellit nousevat

Kivi kukkuu pitsikuvioin

Tanssi on viime vuosikymmenet ollut yksi tärkeimmistä yhteisistä harrastuksista. Onneksi Kajasteen tanssit ovat jatkuneet tiiviisti koko kesän. Kajasteen lavahan on mahtavalla paikalla Nurmesjärven rantamaisemassa vaaran päällä. Rinteen  kiipeäminen kävi kunnon päälle ja saimme luvan ajaa yläparkkiin. Meille luvattiin järjestellä sinne paikka, jos siellä on ahdasta. Kiitokset henkilökunnalle ystävällisestä suhtautumisesta.

Tanssimme kunakin iltana aikana muutamia hitaita kappaleita voimiemme mukaan. Muun ajan nautimme taidokkaiden tanssijoiden katselemisesta. Myöntää täytyy, että joskus kävi vähän kateeksikin. Mielikuvitus riittää vielä haaveilemaan, että itsekin osaisi samalla tavalla. Realiteetit tosin kertovat, että vanha mikä vanha.  Oma tanssimme jatkukoon kunnon sallimissa rajoissa. Sehän on lajina monipuolista kuntoutusta.

MIKÄ SÄILYY, MIKÄ ON JO MUUTTUNUT

Suuret kiitokset kaikille ulostulomme saamasta palautteesta. Sen määrä ja sisältö tuntuu uskomattomalta. Jo nyt olemme vakuuttuneita, että ratkaisumme oli oikea. Päällimmäiseksi on noussut kasvava huoli yksin asuvien sairastuneiden ja heidän muualla asuvien omaistensa jaksamisesta.

Siinä valossa nousee suuri kiitollisuus siitä, miten hyvin asiat meillä vielä ovat.  Me saamme ottaa tuon kutsumattoman vieraan vastaan pariskuntana. Taiston kunto on vielä hyvä sairauden aikaisen toteamisen takia. Minä olen terve, sitkeä hakemaan tietoa ja kokeilemaan kaikkea uutta.

Meillä on aina ollut harrastuksiin intohimoinen suhtautuminen. Jos harrastuksista yleensä puhutaan kärpäsinä, meillä ne ovat vähintään paarmoja, eli hyppäämme niihin suorin vartaloin kolmella kierteellä. Tästä johtuen meillä molemmilla on vielä voimassa oleva yritys.

Minä hurahdin eläköityessäni kaikkien yllätykseksi koruntekijäksi. Rakensimme kotipihaan uuden ulkorakennuksen, johon sain pajan. Minulla on nettikauppa ja olen käynyt jonkin verran erilaisissa myyntitilaisuuksissa kauppaamassa tuotteitani. Myyntikeikolla kulkemista olen jo viime vuosina  vähentänyt ja diagnoosin jälkeen tein päätöksen lopettaa keikkailun kokonaan. Yritystä en kuitenkaan hävitä, koska käsillä tekemisestä on tullut minulle  merkittävä voimanlähde. Nyt sen merkitys on kuitenkin tärkeysasteikolla muuttumassa ennen muuta omaksi akkulaturiksi.

Nyt olen brändäytymässä matkailun oheispalvelujen tuottajaksi. Tärkeimmäksi tavoitteeksi olen asettanut siirtää nahkapergamenttikorujen parissa kantapään kautta oppimani taidot nuoremmille. Materiaali on rumpunahkaa ja menetelmän olen opetellut yrityksen ja erehdyksen kautta. Ensimmäinen materiaalihan minulla on ollut ja on edelleen hopea. Tarjoan ihmisille työpajavierailuja ja korukursseja nahasta. Tätä kaikkea voi tehdä kotoa käsin ilman menestymisen paineita.

Poronnahkainen rintaneula

Mies on rakentanut pienpetopyytöjä myyntiin. Parin huonolumisen talven jälkeen niitä on vielä aikalailla varastossa. Lähipiiristä ei tunnu löytyvän jatkajaa, joten nyt on mietinnässä koko varaston loppuunmyynti.

Tanssi on meille tärkeä yhteinen harrastus ja liikuntamuoto. Vasta nyt olemme tajunneet sen erinomaiseksi kuntoutusmuodoksi. Käymme edelleen tanssimassa lähialueilla sekä myös tanssikursseilla. Alkeiskursseilla tanssimme usein vielä vaihtoringissä, mutta vähänkään vaativammilla kursseilla olemme siirtyneet tanssimaan kahdestaan.

Syksyllä kerrottiin japanilaisten tutkimuksista, miten liikunnnan ja aivojen samanaikainen käyttö on hyväksi aivoille Sitähän tanssikurssit ovat parhaimmillaan. Samalla se on nautittava, sosiaalinen liikuntamuoto, joka auttaa myös tasapainon ylläpitoa. Sitä tulemme jatkamaan edelleen. Tosin nopeat lajit ja vaativat kurssit pitää jo jättää nuoremmille.

Kesällä metsä on uskomaton energian lähde. Marjastus on molempien intohimo, minulla lisäksi sienestys. Taisto kalastaa ja minäkin tykkään koskikalastuksesta.

Viime syksyn torvisienisatoa.

Kalastusta Iijoella.

Nyt on ihan hyvä aika hankkia molemmille jonkinlaiset paikantimet metsästä pois selviämisen varmistamiseksi. Pitää tutkia, millaiset, kun ainakin minä vielä marjastan saloilla, missä puhelimen kettä ei riitä yhteyden saamiseen.